Sisäministeriö julkaisi maanantaina uuden kansallisen riskiarvionsa Suomen edessä olevista turvallisuusuhista ja niihin varautumisista.

Johtopäätösten perusteella kriisivalmiudessamme on vielä parannettavaa, eikä pelkkä materiaalinen varautuminen, kunnossa olevat asevoimat tai hyvä väestönsuojelujärjestelmä yksinään takaa yhteiskunnan toimivuutta poikkeusoloissa.

VAARALLISIMPIA Suomelle ovat riskiarvion mukaan kriisien kasautumiset, joissa syntyy dominoefektejä moniin eri yhteiskunnan toimintoihin.

Esimerkiksi kyberhyökkäyksestä tai fyysisestä siirtoverkon sabotaasista leviävät laajat sähkökatkot kaataisivat pitkittyessään maksu- ja tietoliikennettä, ja vähitellen myös logistiikka- ja vesihuolto-infrakin alkavat pätkiä.

Keskinäisriippuvuuksia on mahdoton kokonaan purkaa, eikä varavirtajärjestelmiä riitä kaikkiin lähikaupan pakastealtaisiin asti.

Sähkökatkot, paikannuspulmat ja muut tiedon käytettävyyden häiriöt vaikuttavat myös kansalaisten mielialoihin nopeasti, ja se lisää kaaoksen kerrannaisvaikutuksia.

Riskiarviossa ei ennusteta, milloin, miten tai minkä toimeksiantajan tekemänä tällainen sähkön suurhäiriö tapahtuisi, mutta sen toteutumista pidetään täysin mahdollisena.

Mitä vähemmän aikaa peräkkäisten turmien tai onnettomuuskasaumien välille toipumiseen ja vauriokorjaamisiin jää, sitä enemmän jokainen seuraava isku rikkoo yhteiskuntaa.

VAIKEIMMIN TORJUTTAVA uhka Suomelle on pitkäkestoinen hybridivaikuttaminen ja laaja-alainen poliittinen painostaminen, joilla ei ole selkeää aloitushetkeä eikä helposti määriteltävää olemusta.

Nykyoloissa on mahdollista, että painostusta tulee sekä liittolaisiksi luulemiltamme toimijoilta että totutuilta vastustajilta, eivätkä tavanomaiset politiikan, rajavalvonnan tai aseellisen puolustusvalmiuden nostamisen keinot tepsi siihen.

Julkisen talouden heikko kunto tekee Suomen erityisen haavoittuvaksi myös kansainvälisille finanssikriiseille, energiamarkkinoiden kaaokselle ja kauppasodille. Nämä sekä teknologiset riippuvuudet antavat myös aseita valtiolliseen kiristykseen.

Kriittisten tarvikkeiden saatavuushäiriöt ja raaka-ainepula ovat yksi realistinen uhka.

KANSALAISETKAAN eivät ole edes kehutusta suomalaisesta medialukutaidostaan huolimatta täysin immuuneja informaatiosodalle, huhuille ja sekasorron lietsonnalle, varsinkin jos luotettavan tiedon saaminen on samaan aikaan vaikeutunut.

Vihamieliset informaatiovaikuttajat pyrkisivät kriisissä myös kaikin voimin vähentämään luottamusta perinteiseen mediaan ja viranomaisviestintään.

Erityisen huolestuttavaa on, jos poliittiset ryhmät menevät tähän toimintaan mukaan omien intressiensä takia lietsomaan polarisaatiota.

ARVIOSSA VAROITETAAN myös tilastollisista todennäköisyyksistä, joita on mahdotonta kokonaan välttää tai etukäteen torjua.

Mikä tahansa maailmalla paraikaa kiertävistä lukuisista virustaudeista voi huonolla tuurilla iskeä Suomeen koronan kaltaisena pandemiana, ja kuormittaa terveydenhuoltoa juuri silloin kun sitä tarvittaisiin kaikkeen muuhunkin.

Suuren öljyturman mahdollisuus on Itämerellä koko ajan kasvanut ilman Ukrainan sodankin vaaroja, ja merialueen olosuhteet voivat tehdä siitä luonnonkatastrofin kaikille rantavaltioille.

Pitkäkestoisista vakiouhista ilmastonmuutoksen globaalit ja kotimaiset seuraukset ovat Suomelle yhä arvoitus.

Nämä ja yhä yleistyvät sään ääri-ilmiöiden riskit eivät ole hävinneet mihinkään, vaikka päähuomio on meilläkin viime vuosina keskittynyt tavanomaisiin sotiin.

SOTILAALLINEN kriisi tai hyökkäys Suomeen aiheuttaisi edelleenkin pahinta aineellista ja inhimillistä tuhoa, mutta sellaisen torjuntaan maallamme on myös suoraviivaiset ja hyvin harjoitellut keinot.

Perinnetietoisuuskin lisää kansalaisten resilienssiä ja tahtoa pärjätä tällaista selkeää sotilaallista uhkaa vastaan, mikäli se tulee idästä.

Sisäministeriön yhdessä eri viranomaisten ja järjestöjen kanssa kokoama riskiarvio on nimensä mukaisesti vain ennakointityökalu, ei ennuste.

Siinä ei myöskään ehdoteta viranomaisille konkreettisia toimia varautumisen parantamiseksi, se jää eri hallinnonalojen omaksi tehtäväksi.

Arvioita on tehty ministeriön toimeksiannosta vuodesta 2015 alkaen. Edellinen oli helmikuulta 2023.